Ajankohtaista
25.10.2015 M.A.Castrenin seuran kirjallisuuspalkinto 2015
Uhtuan/Kalevalan teatterin johtaja Valentina Saburova palkittiin M.A. Castrenin seuran järjestämässä suomalais-ugrilaisten kansojen kieltä ja kulttuuria käsittelevässä kirjoituskilpailussa, jonka julkistustilaisuus pidettiin Helsingin Kirjamessuilla 24.10.2015.
Kuvassa (vasemmalta) M.A.Castrenin seuran toiminnanjohtaja Marja Lappalainen
ja palkittu uhtualainen Valentina Saburova Helsingin Kirjamessuilla.
Kilpaan osallistui 33 kirjalijaa edustaen kahdeksaa suomalais-ugrilaista kieltä. Uhtualainen Valentina Saburova osallistui kilpailuun vienankarjalaksi kirjoittamallaan runolla. Hän oli ainoa Karjalan tasavallasta kilpailuun osallistunut.
Palkintokategorioita oli kolme: lasten- ja nuortenkirjallisuus, runous ja lyhytproosa.
Pääpalkintojen saajat Oleg Uljaševia lukuunottamatta, joka ei ollut saapunut tilaisuuteen, saivat palkintonsa kirjailija Sofi Oksaselta.
Lasten- ja nuorten kirjallisuus
pääpalkinto (1.000 €): Lidija Semjonova, Marin tasavalta
kannustuspalkinto (100 €): Ljudmila Košil, Hanti-Mansian autonominen piirikunta – Jugra
Runous
pääpalkinto (1.000 €): Bogdan Anfinogenov, Udmurtian tasavalta
tunnustuspalkinnot (300 €): Ljubov Anufrijeva, Komin tasavalta; Vasili Kozlov, Permin Komin piirikunta
kannustuspalkinto (100 €): Valentina Saburova, Karjalan tasavalta
Lyhytproosa
pääpalkinto (1.000 €): Oleg Uljašev, Komin tasavalta
tunnustuspalkinto (300 €): Galina Romanova, Udmurtian tasavalta
kannustuspalkinnot (100 €): Zoja Bolina, Krasnojarskin aluepiiri; Inna Irduganova, Tatarstanin tasavalta
Uhtua-Seura onnittelee kaikkia palkittuja.
16.10.2015 Todellisia tarinoita VIERAAN ELÄMÄ TÄÄLLÄ
Klikkaa ja kuuntele: http://areena.yle.fi/1-2978728 *)
1920-luvun pakolaistulva Vienasta oli valtaisa, kaikkiaan 11000 ihmistä. Eräs heistä oli runonlaulaja Marina Takalo, jonka esittämän perinneaineiston tallentamisesta ja tutkimisesta muodostui FT, uskontotieteen professori Juha Pentikäisen elämäntyö.
Pentikäisen tytär FT, uskontotieteilijä Katja Hyry jatkoi Takalo-tutkimusta laventaen sen koskemaan Vienan-Karjalan pakolaisten tänne jättämiä jälkiä laajemminkin. Millainen on Marina Takalon kertomus? Mitä tapahtuu, kun ihmisestä tulee instituutio ja osa kulttuuriperintöä? Teemaa lähestytään kahden tutkijan, lähiomaisten ja jälkipolvien näkökulmasta.
Marina Takalo ja tyttärensä Stepanie Kemova esiintyvät dokumentissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ääniarkiston nauhoitteissa.
Henkilöt: Juha Pentikäinen, Katja Hyry, Martti Takalo, Orvokki Takalo, Markus Korjonen, Kemin kaupunginkirjaston henkilökuntaa ja kemiläisiä.
Toteutus: Tiina Harpf, Mietti Harpf, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto. Harjoittelijana Tiina Madisson.
*) Kuunneltavissa 15.11.2015 saakka
Lisätietoja alla olevasta linkistä: http://www.ays.fi/aluejaympar…/…/aluejaymp_2011_1_s80-83.pdf
01.10.2015 Sukukansapäivät 2015
Sukukansapäivät 2015 tapahtumat oheisessa liitteessä.
Katso Facebookista mahdolliset viime hetken muutokset.
24.09.2015 SAMPO-tietokanta julkistetaan 10.10.2016
Karjalan Sivistysseura ry:n perustama karjalaisista suvuista ja Karjalan historiasta kiinnostuneille suunnattu SAMPO -tietokantapalvelu julkistetaan ja avataan Kuulutko Sukuuni –tapahtumassa 10.10.15 klo 10.45. Vantaan ammattiopisto Variassa, Tennistie 1 Vantaa
Tietokantaan on koottu KSS:n hallussa olevaa tietoa ja asiakirjoja. Aineisto keskittyy KSS:n perinteisille toiminta-alueille Vienan Karjalaan, Raja-Karjalaan ja Aunukseen. Tietokannan aineisto koostuu Karjalan Heimo -lehdessä ja sitä edeltäneissä lehdissä yli sadan vuoden aikana julkaistuista artikkeleista, juuriltaan karjalaisen tutkijoiden sukututkimuksista, kartta-aineistosta sekä Karjalan ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoista.
Sampoon koottu aineisto on sukututkijoiden ja muiden kiinnostuneiden vapaasti käytettävissä. Aineistoon voi tehdä hakuja mm. asiasanojen, paikkakuntien, henkilöiden ja sukujen perusteella.
Julkistamisen jälkeen kaikille avoin SAMPO-tietokanta avautuu ja siihen voi tutustua osoitteessa: www.karjalansivistysseura.fi
laškomisešta Vienan Karjalašša. Matkailufirmojen etu štajat pahekšitah,
jotta halukkahie lähtie matoilla Vienah on huomattava šti vähennyn.
Niissä kylissä, missä vielä muutoma vuosi takaperin erityisen
kešäkautena ei ollun puutehta turistiloista, nykyjäh on melko hil’l’aista.
Iceki muistelen niitä aikoja, kon ša kešällä bušši ajo buššin peräššä
Kalevalah, vaikka šilloin tiet oltih šamašša ta vielä i pahemmašša
kunnošša. Toicci tuntu, jotta turistija kavuilla oli enemmän mitä
paikallista rahvašta.
Tänä vuotena olin melkein kuukauven ajan ...... Klikkaa tästä koko juttu pdf:nä