Ajankohtaista
09.04.2015 Ciciliušku juhlakiertueelle Kainuuseen, Kuusamoon ja Oulun seudulle 20.-24.4.2015
Ciciliušku (suom. Sisilisko) on Karjalan tasavallassa toimiva karjalankielinen nukketeatteriseurue, joka on perustettu vuonna 2005. Seurueen tunnuslause on ”Kuka, jos emme me”. Aloitteen tämän nukketeatteriseurueen perustamisesta teki Pekka Zaikov, joka tuolloin johti Petroskoin yliopiston Karjalan ja vepsän kielen osastoa. Perustamisessa oli mukana kyseisen yliopiston Itämerensuomalaisten kielten tiedekunnan opettajia, opiskelijoita ja alumneja. Vuosi myöhemmin nukketeatteri esitti ensimmäisen näytelmänsä, Kuin Hukka Vasikalla muamona oli (”Kun susi oli vasikalla äitinä”).
Vaikka Ciciliušku esiintyy kaikenlaisille yleisöille niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin, sen erityisenä pyrkimyksenä on saavuttaa Karjalan tasavallan periferioissa asuvat karjalankieliset ihmiset, erityisesti nuoret, ja innostaa heitä karjalan kielen käyttöön. Näytökset ovat ilmaisia, joskin seurue toivoo, että katsojat tukisivat sitä taloudellisesti mahdollisuuksiensa mukaan. Ciciliuškun esiintyvät jäsenet koostuvat samoista ryhmistä kuin sen perustaneet henkilötkin. Heitä on noin 15 henkeä. Seurueen jäsenet ovat Nuori Karjala -yhdistyksen ja Karjalan Rahvahan Liiton aktivisteja. Ciciliušku on Nuori Karjala -kansalaisjärjestön yksi menestyneimpiä projekteja.
Teatterin johtajana toimii Natalia Golubovskaja, joka on ollut teatterin jäsen sen perustamisesta asti.
Teatteri viettää huhtikuun puolivälissä 10-vuotisjuhlia Petroskoissa.
Heti juhlaesityksen jälkeen Sisiliskot saapuvat juhlavuoden kiertueelle Pohjois-Suomeen. Juhlavuoden kiertueella teatteri esittää kansansadun Mie olen tipa, šie olet tipa, jonka ensi-ilta oli viime toukokuun lopulla Petroskoissa. Karjalankielinen näytelmä perustuu maailman kansansatuihin ja tarkoitettu koko perheelle, sekä pienille että aikuisille katsojille. Kiertueen järjestää Suomi-Venäjä-Seuran paikalliset osastot Pohjois-Suomen piirin ja esiintymispaikkakuntien kuntien ja koulujen myötävaikutuksella.
Sisiliskot esiintyvät:
Maanantaina 20.4. Kajaanin kouluilla
Tiistaina 21.4. Sotkamossa eskarilaisille, eka ja tokaluokkalaisille Salmelan koululla, Leivolan alakoululla ja vielä iltapäivällä Vuokatin koululla.
Keskiviikkona 22.4. Kuhmossa Nilon koulu ja Kirkkokedon ala-asteella.
Kiertue päättyy Oulun alueelle jossa heillä on esitykset torstaina 23.4. Limingan ja Kempeleen koululla sekä illalla yleisöesitys Kempeleen kirjastossa.
Juhlakiertue viimeinen esitys on perjantaina 24.4. Lumijoen koululla.
15.03.2015 Uhut-seura täytti 15-vuotta
Uhtua-Seuran perustama sisarseura Uhtualla (Kalevala) Vienan Karjalassa, on paikallinen karjalan kieltä ja kulttuuria tukeva yhteiskuntajärjestö, vietti 15-vuotisjuhliaan 14.–15.3.2015.
Hyvittelemmä 15-vuotihista
Uhut-seuraa
karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši
ruatušta työštä.
Toivotamma lisyä
yhtehisruavon vuosie ta pitkyä ikyä.
UHTUA-SEURA ry
Klikaa ja katso: https://www.youtube.com/watch?v=BLh6ps4JAOI
Uhut-seura 2000-2015 historiaa
28.02.2015 HYVÄÄ KALEVALAN PÄIVÄÄ JA JUHLAVUOTTA
Vienankarjala on kansalliseepoksemme Kalevalan alkukieli. Vanha Kalevala ilmestyi 180 vuotta sitten (1835).
Tänä vuonna, tällä viikolla, ilmestyi Kalevala vienankarjalaksi käännöksenä sille kielelle, jota puhuttiin runojen keskeisellä keruualueella, josta Elias Lönnrot löysi 1830-luvulla Vienan Karjalan runokylät.
Uusi, kaikkien tuntema Kalevala, julkaistiin vuonna 1849, ja sen pohjalta on käännetty vienankielinen Kalevala.
Kääntäjä on Raisa Remsujeva ja kuvittaja Vitali Dobrininin – molemmat Vienan Karjalassa syntyneitä.
Maailmankuulun lasten ja nuortenkirjojien tekijän Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala (1992) on yksi suosituimpia kirjoja.
Vuonna 2010 ilmestyi Koirien Kalevala vienaksi, joka on kirjan 30. kieliversio.
Kääntäjä vienalainen Nadja Lutohina on työskennellyt pitkään Vienan Karjalassa, vuonna 2000 Uhtualla aloittaneessa lasten kielipesässä.
27.02.2015 Yle aloittaa karjalankieliset radiouutiset – lähetykset ja uutiset myös nettiin
Yle aloittaa karjalankieliset radiouutiset perjantaina 27.2. Yle uudizet karjalakse -niminen lähetys kuullaan Pohjois-Karjalan Radiossa kerran viikossa perjantaisin klo 13.45. Lähetys uusitaan samana päivänä klo 17.45. Lähetyksen kesto on noin neljä minuuttia. Uutislähetyksen sisällöistä ja tuottamisesta vastaa Yle Pohjois Karjala.
Uutislähetykset tulevat myös Yle Areenaan sekä Yle uudizet karjalakse -verkkosivulle. Sivuille tulee myös Yle Pohjois-Karjalan uutisia käännettynä karjalan kielelle.
Uutisointia suomalaisesta yhteiskunnasta omalla äidinkielellä
"Tavoitteenamme on, että karjalankielinen uutistarjonta parantaa tämän väestön mahdollisuuksia säilyttää kielensä ja toimia osana suomalaista yhteiskuntaa. Yle haluaa panostuksellaan myös kantaa vastuuta kielen säilyttämisessä Suomessa", kertoo Yle Pohjois-Karjalan päällikkö Jyrki Utriainen.
Karjalankieliset uutiset tehdään Yle Pohjois-Karjalan toimituksessa Joensuussa. Uutiset kääntää ja juontaa Itä-Suomen Yliopiston tutkija Natalia Giloeva. Hän saa rinnalleen muita kääntäjiä: uutisia on tarkoitus tehdä jatkossa karjalan eri murteilla.
”Tätä avausta on meiltä pitkään toivottu, ja nyt siihen toiveeseen vastaamme. On luontevaa tehdä tällainen sisältö Pohjois-Karjalassa. Karjalaisuus näkyy esimerkiksi vahvana ortodoksisuutena tällä alueella. Itä-Suomen Yliopiston Joensuun kampuksella karjalan kieltä tutkitaan ja opetetaan. Maakunnassa asuu paljon ihmisiä, joiden juuret ovat rajantakaisessa Karjalassa.” Utriainen toteaa.
Karjalan kielen seura aktiivisesti mukana
Karjalaa päivittäin puhuvia on arvioitu olevan Suomessa noin 5 000. Suomessa puhutaan kolmea karjalan murretta. Kielellä on 2000-luvulla saatu vähemmistökielen asema Suomessa.
Karjalan kielen seuran sihteeri ja seuran varapuheenjohtaja Pertti Lampi pitää nyt alkavaa uutistoimintaa tärkeänä tunnustuksena.
”Se, että karjalankieliset uutiset alkavat Ylellä, on tärkeä tunnustus sekä kielelle että kansalle. Karjalaisten identiteetille on tärkeää, että kieli tunnustetaan näin kieleksi kielten joukossa.” Lampi toteaa.
Karjalankielisten uutisten lisäksi Yle tekee uutisia suomeksi, ruotsiksi, saameksi, englanniksi, venäjäksi, selkosuomeksi ja viittomakielellä.
Yle uudizet karjalakse vekossa: yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/
Lisätiedot: Jyrki Utriainen, päällikkö, Yle Pohjois-Karjala,
Tiedossamme on, että uutiset alkavat karjalankielen livvin murteella ja jatkossa murteita tullaan laajentamaan eli viena tulee tuota pikaa mukaan. Se on myös omasta aktiivisuudestamme kiinni, passipo!
25.02.2015 KAL’EVALA vienankielisenä ilmestyi tänään
Vienankielisen Kalevalan – KAL’EVALA vienankarjalaksi – on kääntänyt Petroskoissa asuva Raisa Remsujeva, joka on syntynyt 1950 Uhtuan piirin Tollonjoella. Hän on käynyt koulunsa Vuokkiniemessä ja Uhtualla sekä opiskellut Petroskoin yliopiston suomalais-ugrilaisessa tiedekunnassa. Raisa Remsujeva on tunnetun vuokkiniemeläisen kansanperinteentaitajan Santra Remsujevan (1914–2010) tytär.
Raisa muisteli käyntiään Suomessa kesällä 2002, silloisen Uhtua-Seuran puheenjohtaja Paavo Ahavan kesäpaikalla Sammatissa. He olivat vierailleet Eeva Joenpellon (Paavon naapuri) huvilalla järjestetyssä Kalevalan kääntäjien arvotilaisuudessa, jonne Kalevalaseuran Pekka Laaksonen oli vieraat koonnut. Illan kuluessa Paavo oli esitellyt Raisan ja ajatuksensa: Raisa voisi kääntää Kalevalan sen alkukielelle vienaksi, joka vielä puuttui. Ajatus sai hämmentävän vastaanoton, osa ymmärsi, osa empi. Ajatus ja idea jäivät itämään - vuosiksi…
Vuonna 2010 Pohjois-Viena-seura esitti Karjalan Sivistysseuralle (KSS), että se alkaisi toimiin Kalevala-eepoksen toteuttamiseksi vienankarjalan kielellä. KSS:n hallituksen tiedossa oli jo tuolloin, että Raisa Remsujeva kääntää jo Kalevalaa, mutta työtä on hidastuttanut, toinen Raisan tekemä mittava käännöstyö, Uuden Testamentin kääntäminen vienankarjalaksi.
KSS:n puheenjohtaja tuolloin toiminut Kari Kemppinen tapasi Raisa Remsujevan 19.10.2011 hänen kodissaan Petroskoissa, jolloin Raisa totesi: ”raakakäännös” on valmis, nykykieliopin mukaiset s-kirjainten päälle sijoittuvat ”hatut” on sijoitettu, mutta laaja käännöstyö vaatii vielä joidenkin sanojen ja sanontojen osalta pohdiskelua.
Upean Kal’evalan kuvituksena on käytetty Karjalan tasavallan tunnetuimpiin kuvataiteilijoihin kuuluvan Vitali Dobrininin Kalevala-aiheisia maalauksia. Hänen sukunsa on lähtöisin Akonlahdesta ja hän itse syntyi 1954 Uhtualla.
Kal’evala vienankarjalaksi -kirjan julkaisi ja kustansi Karjalan Sivistysseura ry, joka myös myy sitä.