Ajankohtaista
08.01.2015 Niina Kunnas: Suomenkarjalan kielen nykytila ja tulevaisuus (Futura 4/2014, sivut 18–29)
Juuri joulun alla 2014 ilmestyi Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry:n lehti Futura 4/2014, jonka teemana on Etnisten vähemmistöjen tulevaisuus. Lehdessä on kaksi karjala-aiheista artikkelia Vuokko Jarvan Luovutetun Karjalan evakot etnisenä vähemmistönä (s. 30-42) sekä Niina Kunnaksen Suomenkarjalan kielen nykytila ja tulevaisuus (s. 18-29). Niina Kunnas lähetti viime kesänä sähköpostikyselyn mm. Karjala-seuroille, -järjestöille ja yksityishenkilöillekin. Tässä artikkelissa Kunnas analysoi saamiaan vastauksiaan ja pohtii suomenkarjalan elvyttämismahdollisuuksia ja erilaisia toimenpiteitä.
Ohessa pdf-liite lehdessä julkkaistusta artikkelista. Myös kirjastoista kannattaa käydä lehteä kyselemässä.
Hajanaisia poimintoja:
”Kenttähavaintojeni perusteella karjalan kielen elvytystä ajavat järjestöt ja seurat eivät välttämättä ole tietoisia toisensa toiminnasta ja saattavat suhtautua jopa epäillen toistensa tekemisiin.” s. 18
”Itä-Suomen koulussa karjalan kieltä olisi mahdollista opiskella valinnaisaineena, mutta esimerkiksi syksyllä 2014 opetusryhmiä ei ole muodostettu, koska oppilaat eivät ole olleet kiinnostuneita karjalan opiskelusta (Rehtori Juntuselta saatu tieto).” s. 19
”Eräs yhteistyötä käsittelevä vastaus on toisista hieman poikkeava. Siinä todetaan, että ”jokaisen pitäisi keskittyä oman kielimuotonsa kehittämiseen ja tehdä yhteistyötä KKS:n puitteissa” eli yhteistyötä, jonka ehdot Karjalan Kielen Seura sanelisi. Vastauksessa mainitaan, että ”kaikki muu turha kuten – – laulujuhlien järjestäminen” tulisi lopettaa ja että ”karjalaisten tulisi myös varoa hajottavaa toimintaa kuten joidenkin yksityishenkilöiden ajamaa täydennyskoulutushanketta ja Bomban syväin -hanketta, jotka eivät ratkaise yhtään mitään”. Vaikuttaa siltä, että tietyt henkilöt haluavat monopolisoida karjalan elvytystyön Suomessa yhden seuran tehtäväksi ja pitävät muiden ponnisteluja karjalan kielen hyväksi ”hajottavana toimintana”.” s. 22 (Tämän jälkeen artikkelissa on pitkä lainaus vastauksesta, joka alkaa: Karjalan Kielen Seura näyttää omineen karjalan kielen elvyttäjän aseman Suomessa.)
”Avoimeksi kuitenkin jää kysymys siitä, miksi eräät karjalan kielen kanssa tekemisissä olevat pitävät karjalaisen kulttuurin keskuksen perustamishanketta ja karjalaisten laulujuhlien järjestämistä ”turhana”. Esimerkiksi vuoden 2014 karjalaisilla laulujuhlilla Joensuussa järjestettiin seminaari, jossa kaikki esitelmöitsijät puhuivat ainoastaan karjalaa. Tällaista ei Suomessa juuri ole nähty, sillä karjalaisten tapahtumissa on yleistä se, että korkeintaan yksi juhlapuhe tai muutamia lauluja esitetään karjalaksi. Seminaari myös tähtäsi nimenomaan siihen, että karjala-aktivistit saisivat konkreettisia ideoita, apuvälineitä ja materiaalia omaan työhönsä. Lisäksi laulujuhlien yhteydessä järjestettiin konsertti, jonka aikana kuultiin pelkästään karjalankielistä musiikkia. Nähdäkseni juuri tämänkaltaiset tapahtumat ovat tärkeitä karjalaisten kielelliselle identiteetille ja antavat uutta virtaa esimerkiksi karjala-aktivisteille jatkaa arvokasta ja usein palkatonta työtään.” s 23
”Tällä hetkellä karjalan kielen elvytystyö Suomessa on hajanaista, ja jotta kieli voitaisiin säilyttää, kaikkien kielen kanssa tekemisissä olevien tulisi pystyä yhteistyöhön. Suurimpana uhkana karjalan kielen elvyttäjien yhteistyölle pidän käsityksiä, että muiden tekemät ponnistukset karjalan kielen hyväksi olisivat ”hajottavaa toimintaa”. s 25
”Vaikka Karjalan Kielen Seura on toiminut erittäin tuloksellisesti karjalan kielen elvyttämiseksi, katson, että seuran mahdollinen monopoliasema elvytystyössä haittaa jatkossa kaikkien karjalaistaustaisten osallistumista elvytystyöhön. Myös tieteellisissä teksteissä esitetyt kommentit, kuten että karjalaa tulisi revitalisoida vain Pohjois-Karjalassa ja sen ”elvyttäminen koko Suomen alueella ei ole mahdollista eikä tarpeellista” (Munne 2013, 397) varmasti hidastuttavat muualla kuin Pohjois-Karjalassa asuvien karjalaisten ja karjalaistaustaisten osallistumista revitalisaatiotyöhön.” s. 25
Mistä puhutaan, kun puhutaan Karjalasta? Maantieteellisen Karjalan lisäksi myös kieltä tai murretta tarkoittava karjala aiheuttaa hämmennystä. Karjalan kielen sanakirjan toimittaja Marja Torikka selventää seuraavassa erityisesti kieliin ja murteisiin liittyviä käsitteitä, mutta ohessa selittynevät osittain myös paikannimet. http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1404
01.01.2015 HYVÄ UUDENVUODENPÄÄTÖS: OPISKELU KANNATTAA AINA !!
KARJALAN KIELEN KURSSI KEVÄTKAUDELLA 2015 HELSINGISSÄ
(122445K) Karjalan kieli, alkeiden jatko A1.2
(24 t) 15.1. – 26.3.(ei 19.2., 5.3. eikä 12.3.), to 17.00 – 19.15
Kurssilla täydennetään vienankarjalan taitoja ja pyritään selviämään sillä arkielämän tilanteissa. Jatketaan karjalaiseen kulttuuriin tutustumista ja kielen perusrakenteiden opiskelua. Kurssilla vertaillaan karjalan eri murteita, siksi se sopii niin varsinaiskarjalan kuin livvinkarjalankin harrastajille. Kurssin pohjana on opettajan monistemateriaali.
Hinta 67 euroa, opettaja: Olga Karlova, FL
Ilmoittautuminen viim. 7.1.2015 (paikat täytetään järjestyksessä):
www.kalliolankansalaisopisto.fi tai puh. 010 279 5080
Kurssipaikka: Kalliolan kansalaisopisto, Sturenkatu 11, Helsinki
KALLIOLAN KANSALAISOPISTO / UHTUA-SEURA ry
Edellinen teos Mustelmat – Muistelmat on saanut suuren suosion. Uuden kirjan aiheena on lokakuussa 2012 tehty virkamatka Vatikaaniin ja Roomaan. Arkkipiispa oli tuolloin tarkkailijana Vatikaanin piispojen konsiilissa. Teos ei kuitenkaan kerro niinkään itse kokouksesta. Tekijä käy katsomassa Vatikaanin ja Rooman tunnettuja nähtävyyksiä ja taideteoksia sekä tapaa paikallisia ihmisiä. Hän istuu katukahviloissa ja syö hyvin erinomaisissa ravintoloissa. Kokous, kohteet ja ihmiset innoittavat häntä harjoittamaan filosofista pohdintaa ja juuri siitä tämä teos kertoo suomeksi ja karjalaksi.
Tehtävä Roomassa – Ruado Riimas, 155 s. ja 16-sivuinen värikuvaliite, Grano Jyväskylä 2014, ISBN 978-952-5790-47-4, hinta 30€
Kirjaa voi Karjalan Kielen Seuran Joensuun ja Helsingin toimistoista p 044 500 2215,
05.12.2014 Museokauppojen joulumyyjäiset
la 13.12.2014 klo 11-17 Suomen kansallismuseo Mannerheimintie 34, Helsinki
Museokaupat eri puolilta Suomea myyvät tuotteitaan Kansallismuseon perinteisissä joulumyyjäisissä. Tarjolla on mm. käsityötuotteita ja erikoisuuksia, joita et muualta saa. Myynnissä myös Museoviraston valikoimasta poistuvia julkaisuja alennushintaan. Tervetuloa tekemään hankintoja pukinkonttiin tai omaksi iloksi!
Myyjäisiin museon keskihallissa 1. krs on vapaa pääsy. Museon näyttelyihin on pääsymaksu 6 / 8 euroa, alle 18-v. vapaa pääsy. http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/tapahtumat