Ajankohtaista
24.8.2014 Nimistöntutkimuksen ja etnohistorian maailmanlaajuinen suurtapahtuma: Denis Kuzminin väitöstilaisuus 27.8.2014 klo 12 Helsingin yliopistossa, Päärakennus, aud. XII. Helsinki.
Tilaisuus on suomen- ja venäjänkielinen. Jos et pääse paikalle, voit tutustua väitöskirjan sisältöön: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135756
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
11.08.2014 Obinitsa Setumaa Virosta voitti
Capital of Culture 2015 (suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki) -kilpailun. Hyvän ja tasaväkisen kilpailun finaali oli 11.8.2014 Helsingissä. Hyvät kilpakumppanit olivat Veszprém (Unkari) ja Vuokkiniemi (Karjalan tasavalta). Onnea voittajalle ja kaikille mukana olleille!
07.08.2014 Helsingissä valitaan suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki vuodelle 2015
Helsingissä valitaan 11.8. suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki vuodelle 2015. Tittelistä kilpailee kolme finalistia: Obinitsa (Setumaa/Viro), Veszprém (Unkari) ja Vuokkiniemi (Karjala/Venäjä).
“Suomalais-ugrilaiset kulttuuripääkaupungit” on Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton (MAFUNin) vuonna 2013 aloittama hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa yleistä suomalais-ugrilaista identiteettiä, tehdä suomalais-ugrilaisia kansoja paremmin tunnetuiksi ja antaa virikkeitä paikalliselle talouskehitykselle. Venäjällä Udmurtiassa sijaitseva Bygyn kylä on ensmmäinen suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki, joka pitää titteliä hallussaan tänä vuonna.
Finaali vuoden 2015 suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin valitsemiseksi pidetään 11.8. Uudella ylioppilastalolla Helsingissä (Mannerheim-sali, 5 krs, Mannerheimintie 5 A). Tapahtuma on avoin yleisölle ja tiedotusvälineiden edustajille lukuunottamatta tuomariston istuntoja.
Tiedotusvälineiden edustajia ja muuta yleisöä pyydetään ilmoittautumaan 8.8. mennessä osoitteeseen
Tapahtuman järjestävät Sukukansojen ystävät ry, U-Turn NGO (Viro) ja Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto (MAFUN).
Lisätietoja (ohjelmaliite) tästä tai: Sampsa Holopainen, puh. 040-8675101
05.08.2014 Arkkipiispa Leon Mustelmat – Muistelmat -teos julkistettiin Kuopiossa
Kaunokirjalliseen muotoon kirjoitetut muistelmat on omistettu arkkipiispan puolivuotiaalle lapsenlapselle, Katariinalle. Karjalaksi ja suomeksi julkaistut tekstit ovat kuitenkin paljon enemmän kuin vain muistelmia tekijän ja sukulaisten vaiheista. Kauniit ja syvälliset ”mustelmat” antavat nuorille ja kaikenikäisille lukijoille kirkkaan kuvan siitä, mitä karjalainen kulttuuri ja elämäntapa ovat olleet ja ovat yhä nykypäivänä sekä tulevaisuudessa. Keskeisiä piirteitä ovat lähimmäisenrakkaus ja vieraanvaraisuus. Perinteiden vaaliminen on tärkeätä, mutta yhtä tärkeätä on uuden kulttuurin luominen. Karjalaiseen kulttuuriin kuuluu myös avoimuus, rauhanomaisuus ja yhteistyö naapurikansojen kanssa. Lisäksi karjalaisten ominaispiirteenä on ollut ja on yhä kyky omaksua kaukaakin tulevia kulttuurivaikutteita, muokata niistä uutta omaa kulttuuria sekä olla kulttuurisiltana idän ja lännen välillä.
Teoksen ulkoasun on suunnitellut Marko Mäkinen/Maahenki Oy.
Arkkipiispa Leo: Mustelmat, Saarijärvi 2014, 256 s, ISBN 978-952-5790-41-2 , hinta 30€
Karjalankielisiä julkaisuja voi tilata Karjalan Kielen Seuran Joensuun ja Helsingin toimistoista puh. 044 500 2215,
Tilauksia voi tehdä myös KKS:n verkkokirjakaupassa: http://karjal.fi/.
28.07.2014 Nimistöntutkimuksen ja etnohistorian maailmanlaajuinen suurtapahtuma: Denis Kuzminin väitöstilaisuus 27.8.2014 klo 12 Helsingin yliopistossa, Päärakennus, aud. XII. Helsinki.
Tilaisuus on suomen- ja venäjänkielinen.
Filosofian kandidaatti (Venäjä) Denis Kuzmin puolustaa väitöskirjaansa Vienan Karjalan asutushistoria nimistön valossa Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa. Vastaväittäjänä toimii professori Sergei Myznikov (Pietarin valtionyliopisto), kustoksena professori Janne Saarikivi ja tiedekunnan edustajana professori Mika Lavento.
Janne Saarikivi: Väitöskirjan englanninkielinen sisältöseloste:
The dissertation investigates the settlement history of Russian Northern Karelia, i.e. White Sea Karelia (Vienan Karjala), in the light of onomastics. It consists of six articles based on linguistic material, most notably toponyms, anthroponyms, dialectal vocabulary and oral history. A considerable part of the research materials have been collected by the author in the course of field expeditions.
The main methodology employed in the articles is the investigation of the spread of toponymic types in the Finnic languages. They bear witness to early population movements that cannot be investigated in the light of archaeology or historical documents. Particular toponymic models can be connected with the spread of the Karelian population from the Lake Ladoga region to the north. Other types provide evidence of a population that entered Northern Karelia from present-day Finland. Most notably, parallels in the toponymy of the Savo and Häme provinces and the area of White Sea Karelia can be found.
The other main methodology used in the articles is the investigation of the substrate toponyms, i.e. analysis of toponyms that bear witness to language forms spoken earlier in a particular area. For instance, in White Sea Karelia, a notable amount of toponyms from Saami languages can be found. In the Russian-speaking White Sea coast area, in turn, a
notable Finnic substrate from Karelian is discernable. Thus, there are grounds to suggest that the present linguistic areas of the investigated region have come to being relatively late and that as late as in the Middle Ages, the linguistic map of the region was considerably different. There is evidence to suggest that the Saami population in the area survived up
to the 17th century.
A further source of information in the dissertation is the oral history, i.e. stories and remembrances of the history of the Karelian settlements. Most of this material has never before been collected or investigated in the historical literature. Additionally, an analysis of the Karelian family names and some elements of dialectal vocabulary has been carried
out in the investigation. As a result of the investigation, a large amount of new information has surfaced regarding the settlement history of the White Sea Karelia area. Most notably, the character of the Saami languages spoken in the area, the influences from the Western Finnic areas and the ?
directions of population movements between individual settlements has been documented in greater detail than in the earlier research.
The results of the investigation are thus of importance not only for Finnic linguistics, toponymic and substrate studies but also to the historical sciences.