Ajankohtaista
15.3.2015 Uhut-seura täytti 15-vuotta
Uhtua-Seuran perustama sisarseura Uhtualla (Kalevala) Vienan Karjalassa, on paikallinen karjalan kieltä ja kulttuuria tukeva yhteiskuntajärjestö, vietti 15-vuotisjuhliaan 14.–15.3.2015.
Hyvittelemmä 15-vuotihista
Uhut-seuraa
karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši
ruatušta työštä.
Toivotamma lisyä
yhtehisruavon vuosie ta pitkyä ikyä.
UHTUA-SEURA ry
Klikaa ja katso: https://www.youtube.com/watch?v=BLh6ps4JAOI
Uhut-šeura 2000-2015 istorija
28.02.2015 HYVYÄ KALEVALAN PÄIVYÄ TA JUHLAVUOTTA
Vienankarjala on kanšalliseepossana Kalevalan alkukieli. Vanha Kalevala ilmešty 180 vuotta takaperin (1835).
Tänä vuotena, tällä netälillä, ilmešty Kalevala vienankarjalakši kiännökšenä šillä kielellä, mitä paistih runojen keškisellä keruualovehella, mistä Elias Lönnrot löysi 1830-luvulla Vienan Karjalan runokylät.
Uuši, kaikilla tuttava Kalevala, julkaistih vuotena 1849, ta šen pohjalta on kiännetty vienankielini Kalevala.
Kiäntäjä on Raisa Remšujeva ta kuvittaja Vitali Dobrininin – molommat Vienan Karjalašša šyntynehet.
Muajilmankuulun lapšien ta nuorienkirjojen kirjuttajan Mauri Kunnakšen Koirien Kalevala (1992) on luvetuimpie kirjoja.
Vuotena 2010 ilmešty Koirien Kalevala vienakši, mi on kirjan 30. kiännöškieli.
Kiäntäjä vienalaini Nadja Lutohina on ruatan pitkäh Vienan Karjalašša, vuotena 2000 Kalevalašša alottanehešša kielipešäššä.
27.02.2015 Yle alottau karjalankieliset ratijouutiset – lähetykšet ta uutiset šamoin nettih
Yle alottau karjalankieliset ratijouutiset piätinccänä 27.2. Yle uutiset karjalakši-nimini lähetyš kuullah Pohjois-Karjalan Ratijošša kerran netälissä piätinccöinä klo 13.45. Lähetyš uušitah šamana päivänä klo 17.45. Lähetyš keštäy noin nellä minuuttie. Uutislähetykšen šiämykšeštä ta tuottamisešta vaštuau Yle Pohjois-Karjala.
Uutislähetykšet tullah šamoin Yle Areenah šekä Yle uudizet karjalakse-verkkošivuloilla. Šivuloilla tulou vielä Yle Pohjois-Karjalan uutisie kiännettynä karjalan kielellä.
Uutisointie šuomelaisešta yhteiskunnašta omalla muamonkielellä
"Tarkotuš on, jotta karjalankielini uutistarjonta parentau tämän väještön mahollisuuksie šäilyttyä oma kieli ta toimie šuomelaisen yhteiskunnan ošana. Yle tahtou panoššukšellah šamoin kantua vaštuuta kielen šäilyttämiseššä Šuomešša", kertou Yle Pohjois-Karjalan piälikkö Jyrki Utriainen.
Karjalankieliset uutiset valmissetah Yle Pohjois-Karjalan toimitukšešša Jovenšuušša. Uutiset kiäntäy ta vetäy Itä-Šuomen Yliopiston tutkija Natalia Giloeva. Hiän šuau rinnallah muita kiäntäjie: tarkotuš on valmistua uutisie karjalan eri murtehilla.
”Tätä avaušta on meiltä pitkäh toivottu, ta nyt šiih toiveheh vaštuamma. On luonnollista luatie tämmöni šiämyštä Pohjois-Karjalašša. Karjalaisuuš näkyy esimerkiksi vahvana ortodoksisuutena tällä alovehella. Itä-Šuomen Yliopiston Jovenšuun kampukšella karjalan kieltä tutkitah ta opaššetah. Muakunnašša eläy äijän ihmisie, kenen juuret ollat rajantakasešša Karjalašša.” Utriainen tovistau.
Karjalan kielen šeura aktiivisešti toisena
Vakituisešti karjalua pakasijie on arveltu olovan Šuomešša noin 5 000. Šuomešša paissah kolmie karjalan murrehta. Kielellä on 2000-luvulla šuatu vähemmistökielen ašema Šuomešša.
Karjalan kielen šeuran šihteeri ta šeuran varapuhienjohtaja Pertti Lampi pitäy nyt alkajua uutistoimintua tärkienä tunnuššukšena.
”Še, jotta karjalankieliset uutiset aletah Ylellä, on tärkie tunnuššuš šekä kielellä, jotta kanšalla. Karjalaisien kanšallistunnolla on tärkietä, jotta kieli tunnuššetah näin kielekši kielien joukošša.” Lampi tovistau.
Karjalankielisien uutisien lisäkši Yle valmistau uutisie šuomekši, ruociksi, saamekši, englanniksi, venäjäkši, šelkošuomekši ta viittomakielellä.
Yle uudizet karjalakse verkošša: yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/
Lisätiijot: Jyrki Utriainen, piälikkö, Yle Pohjois-Karjala,
Meijän tiijošša on, jotta uutiset aletah karjalankielen livvin murtehella ta šiitä murtehie ruvetah lisyämäh ta vienaki tulou käyttöh. Še on šamoin omašta toimikkuuvveštana kiini, passipo!
05.02.2015 "Kiännä ta elvytä! Kiäntämini pienien kielien ta kulttuurien kohtautumisešša”-seminari järješšetäh Itä-Šuomen yliopiston Jovenšuun kampukšella 27.3.2015.
Käsiteltävänä on kahen kiäntämiseh liittyjän projektin yhtehini avaušseminari. Toini järještäjä on Konehen Šiätijön rahottama projekti Kiännä! Kiäntämini, elvytyš ta uhanalani karjalan kieli(http://kianna-hanke.blogspot.fi/), missä šuuntauvutah kiäntämiskoulutukšeh, karjalakši kiäntämiseh ta šen tutkimukšeh. Toini on tutkimušprojekti Kielikontaktien tutkimattomat kontekstit: kiäntämini ta tulkkauš (Kontu) (https://kontublog.wordpress.com/), missä karjala on yhtenä tärkienä tutkimušprojektina (tämän projektin rahottaja on Emil Aaltosen Šiätiö). Avaušseminarissa on kakši kuččupakasijua, projektien omie esitelmie ta musiikkiesityš. Seminari on auki kaikilla ošallistujilla, ta esitelmät pietäh mahollisimman kanšantajusina, jotta ne tavotettais kaikki karjalan kieleštä kiinnoštunehet.
15.01.2015 Uuši näyttely Vuokkiniemen kylätaloh
Vuokkiniemen kylätalo on ollun kahenvuotisen kanšainvälisen ECHO-projektin ošallistujana. Projektin puittehissa etnokulttuurikeškukšešša luajittih pisyvä istorijallis-kulttuurini näyttely, kumpaseh kuuluu musejon uuvvissettu näyttely ta kanšantaitehkonserttišali.
Näytelmän šuunnittelijana ta valmistajana esiinty Karjalan Tašavallan Kanšallisen musejon tietoruataja Irina Stepanova. Teknillistä avuššušta anto Artnavolok-yhissyš. Koko näyttely oli luajittu ECHO-projektin rahotukšella.
– Näyttelytila on juattu kolmeh ošah ta ne yhissetäh männyttä ta nykyistä Vuokkiniemen ta muijen runokylien elošta, kerto Irina Stepanova. – Enšimmäini oša kertou 1900-luvun muašeuvun elokšešta, šen pohjana on 30 vuuvven aikana paikallisilta eläjiltä kerätty ainehisto. Täššäki on esillä šuuri miärä valokuvie 1800–1900 - ta 1970–2000 -luvuilta. Niissä paikalliset ta kylän vierahat voijah nähä tuttuja näköjä. Laulumuan istorija -šeinäesittely yhistäy tietuo runokylien istorijašta. Tämä esittely on niin kuin ”šeinäšanomalehti”, kumpaista voit kaččuo, lukie ta kumpani voit äijän kertuo. Tänne on kerätty tietoja runokylistä ta niissä eläjistä runolaulajien šukuloista. Markku Niemisen luatima Perttusen šukupuu tovistau, jotta šuurin oša Vuokkiniemen šeuvun eläjistä ollah heimolaisie. Šotilahan kohtalo -esittelyllä on erityini paikka täššä näyttelyššä. Tämä on tarina karjalaisen rahvahan dramattisešta istorijašta.
Tulkua tervehenä!
Olga Melentejva
Vuokkiniemen kylätaloh museonäyttely on pysyvä näyttely.
