Ajankohtaista
13.6.2024 Kalevalatalo on Karjalan vuuvven 2023 paraš etnokulttuurikeškuš
Kalevalatalo on Karjalan vuuvven 2023 paraš.. | Viestit - Karjala | ВКонтакте (vk.com)
Kalevalatalo on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Kalevalatalo voitti kilpailušša, kumpasen järješti ECHO-assosiatio. Etnokulttuurikeškukšen ovet ollah auki huomenekšešta iltah šuati šekä lapšilla jotta aikuhisilla. Tiälä tykätäh käyvä paikalliset eläjät ta turistit, šentäh kun jokahini löytäy mitänih mieltä myöten.
Viestit Karjala
23.04.2024 Pakinapirtit
Nykyjäh monešša Šuomen linnašša rahvaš keräytyy pakajamah karjalakši. Uušie pakinapirttijä šyntyy ta šuattau olla jotta jo šiunki kaupunkissa karjalaiset keräyvytäh pakajamah karjalakši. Esimerkiksi näissä kaupunkiloissa pakinapirttitoiminta on jo alkan:
Tampere: https://www.facebook.com/p/Tamberen-paginperti-61550478904973/
Jovenšuu: https://www.facebook.com/p/Paginperti-Paginapertti-Pakinapirtti-100064822175951/
Jovenšuun pakinapirttie pietäh hibridinä eli šiih loittuotaki voipi ošallistuo. Tulija Jovenšuun pakinapirtti on jo tämän netälin pyhänäpiänä 28.4.2024 klo 16 – 18. Kyšy zoom-linkki Hiloin Natoilta:
Tule terveh pakajamah karjalakši!
Tietuo karjalan kielen elvytyšprojektistä: https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/
11.12.2022 Vienankarjalan kurššeilta, Kalliolan Kansalaisopisto
Ekaterina Kuzmina
1. Vienankarjalan alkeiskuršši
Vienankarjalan alkeiskurššiloilla opaštujat luvetah čomakši vienakši. Monet ošatah jo kertuo ičestä ta pereheštä. Enšimmäisillä tuntiloilla kurššilaiset tutuššuttih karjalan kielen iäntehih, kirjaimmikkoh, numeroloih niise yritetäh lukie runoja kaunehešti. Joka tunti opaštujat paissah äijän ta luvetah vienakši. Tuntiloilla opaštujat ruvetah pakajamah karjalakši eri teemoilla. Vienankarjalan alkeiskurššiloilla opaštujat joka tunti tutuššutah uuteh šanaštoh. Kieliopin piäteemana on preesens ta partitiivi. Kurššilaiset kuunnellah karjalan kielen pakinua. Viime tunnilla opaštujat kačottih yhen videjon, kumpašešša kerrottih karjalan kielen istorijašta, karjalan kielen piämurtehistä ta niise vienankarjalan ta šuomen eroloista. Videjon jälkeh opaštujat vaššattih opaštajan kyšymykših vienakši. Viime tuntiloilla ruvettih pakajamah ruuvvašta. Kurššilaiset tutuššuttih uuteh šanaštoh ta luvettih mielenkiintosie tekštijä. Tekštilöissä kerrotah mitein leikattih leipä, mitein šanottih
kolmatta viipluo ta mistä tuli riähkä.
2. Vienankarjalan kurššin jatko
Jatkokurššiloilla opaštujat jatetah tutuštumah vienan kielitietoh. Kurššilaiset kirjutetah kirjutukšie ta starinoita. Tuntiloilla opaštujat paissah äijän ta kačotah videjoita. Viime tuntiloilla kurššilaiset kerrottih omie starinoita, joissa kerrotah mečäneläimistä. Niise opaštujat luvetah Oma Mua-lehtie ta tintiloilla kerrotah uutisie lehestä omin šanoin.
Kurššilaiset otettih ošua karjalan kielen netälih. Teemana oli ”Miun armaš šana”. Vienankarjalan kielen opaštujat
kirjutettih kirjutukšie ta työnnettih ne šähköpoštih karjalanelvytys[at]uef.fi.
Lue lisää tästä
30.11.2022 Aliisa&Pekka Vartiainen, En etsi valtaa loitoa, vienaksi
Kuuntele ja katso tästä
19.11.2021 Vienankarjalan kurššeilta
Ekaterina Kuzmina
1. Vienankarjalan alkeiskuršši
Vienankarjalan alkeiskurššiloilla opaštujat joka tunti tutuššutah uuteh šanaštoh. Tuntiloilla hyö ruvetah pakajamah karjalakši. Opaštujat šuahah kertuo omista vuatteistah, hyö voijah kertuo, mitä pitäy panna piällä, konša käypi pruasniekkah tahi kinoh. Niise koissa opaštujat yritettih arvata karjalaisie arvautukšie, ešimerkikši: Ken kenkän arvuau: yksi hiiri, kakši häntyä?Päivällä lihua ta vertä täyši, yöllä tyhjänä. Kieliopin piäteemana on preesens, tuntiloilla ta koissa opaštujat luajitah äijän harjotukšie. Kurššilaiset kirjutetah jo enšimmäisie pienie kirjutukšie vienakši. Vaikka on vaikieta, no opaštujat yritetäh jo kuunnella karjalaisie lauluja ta kirjuttua laulujen šanat.
2. Vienankarjalan alkeiskurššin jatko
Kurššilaiset otettih ošua karjalan kielen netälih. Teemana on ollun ”Vuuvvenajat”, kumpaseh kuulutah tietyn vuuvvenajan ruavot, himoruavot, pruasniekat, pakinat, mielehiset šyömiset ta niijen reseptit ta / tahi omat mielet vuuvvenajoista. Opaštujat kirjutettih kertomukšet ta työnnettih ne šähköpoštih karjalanelvytys[at]uef.fi. Kurššilaiset jatetah tutuštumah vienan kielitietoh. Usein kurššilaiset luvetah artikkeleita Oma Mua-lehestä ta tutuššutah uuteh šanaštoh. Niise opaštujat kuunnellah karjalaisie lauluja ta kačotah viestit Karjalašta.
Opaštujat ruvettih käyttämäh imperfektie ta kirjutettih pienet kertomukšet imperfektissä.
Erähänä pyhänäpiänä mie havaččeuvuin kello kahekšalta ta noin kello yhekšän mie läksin kirikköh. Sluušpan jälkeh miun ristituatto kučču miut juomah kahvie. Miun piti enšin vähän šiivota kiriköššä. Mie šiivosin ta šen jälkeh mie ta miun ristituatto läksimä juomah kahvie. Myö näimä erähän miän tovariššan kaupunkilla, kumpani kyšy meiltä: "Kävijäkö työ kiriköššä tänä huomenekšena?" "Kyllä kävimä", myö šanoma ta kuččuma tovariššan niise juomah kahvie, a tovariššalla oli kiireh: hänen šeukut oltih tulošša kostimah ta hänen piti joutuo rautatieašemalla.
Eetu Karjalainen
3. Vienankarjalan kurššin jatko
Jatkokuršilla opaštujat toissetah vienan kieliopin ta šiännöt, luajitah erilaisie tehtävie. Kurššilaiset kirjutetah kertomukšet. Tuntiloilla opaštujat paissah äijän ta kačotah videoita. Viime tunnilla kurssilaiset kerrottih Marina Takalosta ta hänen tyttärestäh ta niise kerrottih yheštä karjalaisešta kyläštä. Jokahini iče valičči yhen karjalaisen kylän ta tunnilla kerto mielenkiintošie faktoja kyläštä.
Kurššilaiset otettih ošua karjalan kielen netälih ta Perehen kattila-kilpailuh. Oma Mua -leheššä jatkuu Perehen kattila -kilpailu. Opaštujat kirjutetah tarinoja omašta pereheštä ta työnnetäh omat kirjutukšet pimiekuun 30. päiväh šuaten 2021 šähköpoštilla omamua[at]mail.ru
Opaštujat kekšittih kieliopin harjotukšie. Ykši opaštuja on kekšin harjotukšen imperfektin teemalla.
Kieliopin harjotuš: imperfekti
Šuuren mečän laijašša, pienen järven rannalla ______ (elyä) ukko ta akka. Hyö _____ (ašuo) pieneššä hiršitalošša. Pirtissä _____ (kašvua) heijän kera viisi poikua ta tyttö pikkaraini. Tallissa _____(šeisuo) heponi, liäväššä ______ (märehtie) kakši lehmyä. Rannašša vejen rajašša _______ (nokottua) harmua kyly.
Pojat _____ (olla) reippahat. Hyö ušein ______ (kertuo) vierahilla, mitä kaikkie hyö ______ (tehä): "Myö _____ (käyvä) tuaton kera kalašša, myö ______ (vetyä) pitkyä šiimua." Tähän ________ (lisätä) pienin veikko: "Mie niise _____ (onkitella)". Tähän keškimmäini _______ (toimittua): "Mie en ______ (šuaha) nimityä kalua, kun kala ____ (šyyvvä) miun mavon!" Vanhin pojista _________ (karistua) keronih ta ______ (virkkua): "Mie ________ (šoutua), muut _________ (istuo)!"
Konša pojat _______ (leikkie) keškenäh, hyö kotih tultuoh ______ (šanuo) pikkaraisella čikolla: "Myö _____ (uija) järveššä, _____ (luatie) majašie mečäššä, no myö emmä _______ (keksie) juonie siula."
Ukko ta akka ______ (vil'l'ellä) pientä peltotilkkuo. Šiitä tuatto ______ (šuaha) heinyä hepošella ta muamo ______ (viijä) šitä lehmillä, niise hyö šieltä ______ (noštua) potakkua, nakrista perehellä.
Tyttö pieni pikkairaini, pienin koko pešovehešša _______ (čirškua) kaikilla ilošešti kuin pieni lintuni ta ______ (muhie) kuin päiväšen paisto. Pojat ______ (kulkie) tuaton kera ruavošta ruavoh. "Sie ______ (jakšua) jo monet ruavot, mimmosie mie _____ (antuo) šiun eteh.", kiitteli tuatto nuorinta poikua. Ta ____ (jatkua): "Työ kaikki pojat _______ (osata) hyvin luatie mitä ruatuo!"
Pikkaraini tyttö pyöri (pyörie) ______ pirtissä muamon kera. (Auttua) ______ missäni (taitua) ______. Vaikka enämpi hiän (hypellä) ______ omissa leikkilöissä.
Pirjo-Liisa Kotiranta