Ajankohtaista
20.10.2021 Vienankarjalan kurššit, Kalliolan Kansalaisopisto, 7.9-10.12.2021. Opastaja Ekaterina Kuzmina, FM
1. Vienankarjalan alkeiskuršši
Vienankarjalan alkeiskurššiloilla opaštujat jo voijah kertuo ičeštäh ta omašta pereheštä. Enšimmäisillä tuntiloilla kurššilaiset tutuššuttih karjalan kielen iäntehih, kirjaimmikkoh, numeroloih niise yritetäh lukie runoja kaunehešti. Joka tunti opaštujat paissah äijän ta luvetah vienakši.
2. Vienankarjalan alkeiskurššin jatko
Kurššilaiset, kumpašet ruvettih opaštumah karjalan kieltä viime talvena, suahah paissa karjalakši ylen hyvin. Hyö jatetah tutuštumah vienan kielitietoh. Ešimerkikši viime tunnilla opaštujat ruvettih käyttämäh 3.infinitiivie. Joka tunti kurššilaiset luvetah erilaisie tekštijä ta tutuššetah uuteh šanaštoh.
3. Vienankarjalan kurššin jatko
Jatkokuršilla opaštujat toissetah vienan kieliopin ta šiännöt, luajitah erilaisie tehtävie. Kurššilaiset kirjutetah omat starinat ta kertomukšet. Tuntiloilla opaštujat paissah äijän ta luvetah artikkeleita Oma Mua-leheštä ta erilaisie tekštijä, ešimerkikši karjalaisen pereheštä, šen rakenteheštä ta karjalaisien perintehistä. Kurššilaiset luvetah niise erilaisie šanontoja ta voijah šelittyä ne. Viime tunnilla opaštujat luvettih artikkelin ta tutuššuttih šiih, mitein šanotah perehen jäšenistä ta heimokunnašta, ešimerkikši, Anna Jumala tyttyö, muamon šijalla, Anoppi kuolou vain šilloin, kun helvetissä tarvitah uutta piruo, Ei ole še muamo, kumpani lapšen šai, a on še, kumpani kašvatti, Elä kukaistele tulen keralla, korvennat šiipeš.
30.09.2021 Marija Urbanovitš kirjoittaa Lukanniemestä
Lukanniemen kainlossa kantatuattojen juuret
Marija Urbanovitš
Kuvat Valentina Tarasova
Vuosi takaperin Jyskyjärven erähällä Lukanniemellä lässä kylyä keräyty Lukan suvun jälkeläisie. Tavoittehena
oli muissella omua sukuo, omie kantatuattoja.
Sielä Lukanniemellä konsa lienöy eli 5- 6 perehtä. Kaikilla oli Lukan (ven. Lukin) sukunimi. Kirjallisie mainoksie Lukanniemestä kirikön kirjoissa on 1900,1910 ta 1926 vuuvvesta . Ice Lukaniemen eläjät kucuttih tätä paikkua
Lukka. Vuotena 1939 Lukanniemen eläjät käsettih muutua Jyskyjärveh ta huuttori oli nimitetty perspektivittömäksi.
Sen jälkeh kaikki Lukan suvun jälkeläiset ruvettih elämäh Jyskyjärvessä.
Miun ammö Helmi Karelskaja (Lukina) starinoiccou, jotta hänen vanhemmat myöhäisenä sykysynä 1939 purettih
talo hirsilöih ta vejettih se Jyskyjärveh lautassa. Ta siitä kevyällä ruvettih nostamah taluo uuvestah. Lukanniemi
kuiteski jäi heijän kotipaikaksi ta hyö kesäisin käytih sielä marjassa ta sienessä.
Elokuussa 2020 myö keräyhyimä Lukanniemellä, eccimä talojen paikkoja, kumpaset vielä hyvin nävytäh, talojen
pihoissa kasvau tuomipuita. Ka Lukannimessä ei ole säilyn ni yhtä rakennusta, sentäh synty ideja rakentua lehtimaja, kumpaseh voisima keräytyö tulevaisuuvvessa. Vladimir Lukin, kumpani eläy nykyjäh Kalevalassa ta on hyvin tunnettu puunveistäjä, ehotti luatie puuveistoksen.
Kevyällä 2021 lehtimaja oli rakennettu. Tässä hommassa suuremman ruavon oli luajin Pavel Gundirev, toiset oltih apulaisina. Rahoitusta sih kerättih Lukan suvun jälkeläiset. Vladimir Lukin oman lupauksen piti ta talven aikana oli luajin 3 kaunista puuveistosta.
Ta tänä kesänä myö jo toista kertua järjestimä Lukan suvun tapuamisen. Tällä kertua rahvasta keräyty jo enemmän. Pitimä lehtimajan avajaiset, kumpani oli korissettu Vladimir Lukinin luatimilla puuveistoksilla: kesellä on piäveistos
- käpy ta vehen, vasemmalla on Lukan suvun mieskantahahmo, oikiella- naiskantahahmo.
Tapuamisen aikana Valentina Sallini esitti hänen säveltämie runoja Lukanniemestä, lapset soitettit kannelta.
Cäijykuppi kiässä nuorilla kerrottih, ken kenen kautti on toini toisella sukulaini. Se on kaikesta tärkeintä, jotta nuoret muissettais omista juuriloista ta tiijettäis kenen sukuo ollah.
Ensi vuotena tahomma keräytyä tuas. Meilä on uusie ajatuksie ta suurempiki projekti, jota tahomma toteuttua kantatuattojen muissoksi.
Valentina Sallinin runoja
Kiviniemen kämmenellä, Lukanniemi.
Lukan kainalošša Lukan juuret, Lukan šuonet
muistomerkki noššettih, niemeštä ne aletah
šinne keräyhyttih. Šielä kalat, marjat, šienet,
hillot šuolla puršutah.
Tiälä muinoin heimolaiset Hiekkaranta, kirkaš vesi,
ruista kašvatettih, meccä täynnä eläimie....
mecäššettih, kalaššettih Aamun koitto, illan ruško-
perehtä koošša piettih. täyšin totta-mielen viey!
Nyt on aika muistua heitä,
šuku on jo šuuri:
ken, mistä, kenen on-
piä jo kyllä pyöriy!
Valentina Sallini
03.03.2021 Šilmät pyörienä, kuin tarvoinporkat
Lue tästä artikkeli museoesineistä Oma Mua lehdestä n:o 8.
26.11.2020 Šeuruavana vuotena kešäkuun alušša Kalevalašša meinatah pityä Tašavallan päivyä.
Alentiva Lesonen
Šeuruavana vuotena kešäkuun alušša Kalevalašša meinatah pityä Tašavallan päivyä. Kyläššä jo ollah asfaltoitu eryähät tiet, Sovetskaja- ta Leninin katuilla olijat talot ollah mualattu, on rakennettu šilta Sampo-hotelin lähellä.