Uhtua-Seura ry:n alkuhpanomie ta kannattamie koulutušobjektie ollah šeuruavat jo toteutunehet projektit:
Ortodoksikirikkö 1998
Kalevalan ortodoksisen Apostolien Pietarin ta Puavilan kirikön rakentamisen yhteyveššä järješšettih uhtuolaisilla nuorilla 6 kk:n rakentamisen peruškuršši yheššä Kainuun T&E keškukšen ta Kalajoven käsi- ta pientevollisuušoppilaitokšen kera. Opaštujie oli 12 henkie. Kirikkö valmistu opinnäytehtyönä. Šuurin oša rakennuštarpehista tuli Uhtuolta ta Karjalašta ta työ ruattih kokonah koulutušprojektin opaštujat. Vain työnjohtaja oli Šuomešta.
Alkuhpanon kirikön rakentamisešta luati Uhtuo-Šeuran peruštajajäšen, VR:n šilloni varapiäjohtaja Panu Haapala, kumpani enšikäynnilläh tuattoh kotišeutuloilla näki šen henkellisen tyhjyyvven, mih kanša oli joutun. Hänen ohjuannalla Uhtuo-Šeuran etuštajat käytih Petroskoissa Karjalan metropoliitan luona neuvottelomašša kirikön rakentamisešta ta ortodoksisen, karjalan perintehisen henkellisen työn alottamisešta. Karjalan kirikön johto oli alottehella hyvin myötämielini ta nykyjäh šeurakuntatyö on aktiivini kyvykkähän karjalan kielen taitosen papin johtolla.
Rakentamisen koulutušprojektin oša rahotettih šuurin ošin vainuan Panu Haapalan muistorahaštošta ta Karjalan Šivissyššeuran järještämän kanšalaiskeräykšen turvin.
Kirikönrakentaja muistelou (PDF)
Lapšienneuvola 2000
Toisena rakennuškoulutušprojektina valmistu Uhtuolla laspšienneuvola, kumpani rakennettih šamoin kuin kirikköki; rakennuštyön šuoritettih koulutettavat nuoret ta rakennuštarpehet tultih Karjalašta. Koulutušprojektin kuštannukšet makšo piäošin EU:n Tacis-projekti. Pitäy mainita, jotta EU:n projektitarkaštajien šuorittamašša tarkaššukšešša tämä objekti šai parahat arvošanat šekä toteutukšen jotta projektihallinnon ošalta.
Kalevalan piirin šynnytyššairala 2002
Šeuruavana Uhtuon Mallin objektina oli Kalevalan šynnytyššairala, mi šuatih aikah yhteistyöššä Kalevalan piirihallinnon ta Karjalan tašavallan tervehyšhallinnon kera. Piärahottajana oli Karjalan tašavalta. Uhtua-Šeura oli joukošša koulutušprojektin rahotukšen hankkimisešša Šuomešta. Rahottajina projektilla oltih Šuomen opetušhallituš, Šuomen työministerijö, Kainuun T&E keškuš, Šuomuššalmen kunta, Šuomen ruškie risti, SAK, STTK ta Akava, Šuomelaini liäkärišeura Duodecim ta tavaralahjotukših ušiemmat šuomelaiset yritykšet. Enšimmäini uhtuolaislapši šynty šairalašša vuuvven 2002 lopulla.
Uhut-šeuran Šeuratalo 2003
Uhtuolla rakennettih vuotena 2003 Uhtua-Seura ry:n paikallisen sisäršeuran, Uhut-šeuran šeuratalon enšimmäini rakennušvaihe. Šiinä on varuššettu tilat vapuaehtosella kanšalaistoiminnalla, mitä Uhut-šeura paikkakunnalla virittäy. Šeuratalon rakennuškoulutušrahotukšešta merkittävä osa tuli Šuomen ulkoministerijön lähialovehtukivaroista. Projektin Šuomešta hankittavan omarahotušošuuvven Uhtua-Seura ry keräsi jäšenkunnaltah vapuaehtosena tukimakšuna. Eri šyistä talon käyttöhotto viivyšty, vain nyt še on aktiivisešša ta tarkotukšenmukasešša käytöššä, mi on šuurešti Uhut-šeuran nykysen kyvykkähän ta aktiivisen toiminnan tulošta.
Kielipešätoiminta šai alkuh 2000
Uhtua-Seura ry:n tehtävih on alušta lähtien kuulun karjalan kielen elvyttämini lapšien ta nuorien kešen. Oma kieli on tottaš tärkein vaikutin ihmisen identiteetin šyntymiseššä. Vaikka karjalan kieli onki šäilyn vanhemman polvikunnan keškuuvvešša, venäjän kielen vaikutuš on ollun niin rikollini, jotta nuorilta ta lapšilta šen taito on unohtun.
Uhtua-Seura ry:n voimilla Uhtuolla peruššettih vuotena 2000 päiväkoti, mi toimiu nš. kielipešätavoin, mistä on šuatu hyvie tulokšie ušeijen alkuperäiskanšojen kielen šäilyttämiseššä ta elvyttämiseššä niin Uuvven Seelannin maorien kuin Šuomen saamelaisienki keškuuvvešša. Kielipešän piätarkotuš on še, jotta alla kouluikäsillä lapšilla paissah päivakojissa vain karjalua. Lapšet ollah šuurin ošin perehistä, kumpasissa ainaki ukot ta ämmöt šamoin koissa paissah karjalan kieltä. Enšimmäistä kielipešyä rahotti šuurin ošin Karjalan Šivistyššeura ta toisen, vuotena 2002 avautunehen kielipesäryhmän kuštantamiseh Uhtuo-Šeura šai kolmivuotisen apurahan Šuomen Kulttuurirahaštolta. Vuotena 2006 kielipešät yhissettih yhekši karjalan kielisekši päiväkojiksi, mi toimiu kielipešän tavoin. Päiväkoti šai Kalevalan piirihallinnolta hyvät tilat käyttöhöš Uhtuon keškesimmältä paikalta ortodoksikirikön viereštä. Päiväkojissa on kaikkieštah n. 40 lašta ta Šuomen Uhtua-Seura ry pitäy huolen opaštajien koulutukšešta. Nykyjäh näitä varoja on vuuvven 2008 kevätkuuh šuate.
Vienankielini Koirien Kalevala ilmešty 2010
Uhtua-Seuran johtokunnan jäšen Jarmo Rantanen ehotti vuotena 2009, jotta Mauri Kunnakšen mainijo ta muajilmankuulu lapšien ta ruavahien yhtehini Koirien Kalevala voitais kiäntyä vienakši, kun esimerkiksi Uhtuon kielipešäššä ei ole lapšilla paššuajie kirjoja. Kirjan kiännöš- ta kuštannušoikeuvet ehottiKarjalan Šivissyššeuralla puhienjohtajana (2009–2011) toimija Kari Kemppinen.
Kirjan tekstin kiänti Nad’a Lutohina, kumpani ruato ennein eläkkehellä šiirtymistäh, Uhtuošša toimijan kielipešän opaštajana. Hänen ammattitaito lapšien kera ruatuas’s’a, on lumuovua luvettavua kirjan šivuloilta. Nad’a Lutohina oli matašša Helsingin kirjameššuloilla 2010 (KŠŠ:n ošaštolla), missa hiän luki kirjašta vienankielisie näytteitä:– Vaka vanha Väinämöini, tietäjä ijän ikuni, oli koiraheimon šuuri tietäjä, loiččujen laulaja ta mahtimieš. Häneštä kerrottih jo šilloin, kun muajilma luotih.
Koirien Kalevala vienankarjalakši – kirjua, kumpasešta on tullun oppikirja, kielipešien pienryhmillä, koululuokilla, muilla oppilaitokšilla, kirjaštoilla… erityisešti Vienan Karjalašša, myöy Karjalan Šivissyššeura ry, šamoin kuin kaikki hyvin varuššetut kirjakaupat kautti muan.
Nuorien harraššuštoiminnan tukeminen
Uhtua-Seura on usiena vuonna toimittan Kalevalan Kontie -jiäkiekkošeuralla pelivälinehie ta - varuštehie. Vuotena 2012 šeuralla toimitettih jiäkiekkokentän pihavalot, mi mahollistau harraštamisen ta peluamisen pimeimpänä talviaikana.
Ensiapukurššija vienalaisilla jo vuuvvešta 2013
Uhtua-Seura järješti enšimmäisen enšiapukurššin, yhteistyöššä Kuhmon SPR:n kera, Vienan Karjalašta, Jyškyjärveltä, Uhtuošta ta Vuokkinimeštä tullehella henkilöryhmällä kevätkuušša 2013. Kuršši ei ainuoštah tarinnun ošallistunehilla enšiaputaitojen oppimismahollisuutta, vain še autto heitä iččieh šekä luajemmaltikin opittujen taitojen ta tietojen jakamista arješša, vaikka Vienan Karjalašša matkuštajilla matkalaisilla. Karjalan Šivissyššeura on kannattan kurššitoimintua.
Uhtua-Seura on järještän šen jälkeh jo ušeita EA1-tašosie kurššija vienalaisilla Kuhmošša ta lähiaikoina järještäy enšimmäiset EA2-tašoset jatkokurššit.
KAL’EVALA vienankielisenä 2015
Vienankielisen Kalevalan – KAL’EVALA vienankarjalakši - on kiäntän Petroskoissa eläjä Raisa Remšujeva, kumpani on šyntyn 1950 Uhtuon piirin Tollonjovella. Hiän on käynyn kouluo Vuokkiniemeššä ta Uhtuošša šekä opaštun Petroskoin yliopiston šuomelaiš-ugrilaisešša tietokunnašša.
Raisa Remšujeva on tunnetun vuokkiniemeläisen kanšanperintehentaitajan Santra Remšujevan (1914–2010) tytär.
Komien Kal’evalan kuvitukšena on käytetty Karjalan tašavallan tunnetuimpih kuvataiteilijih kuuluvan Vitali Dobrininin Kalevala-aiheisie mualaukšie. Hänen šuku on lähtösin Akonlahešta ta hiän iče šynty 1954 vuotena Uhtuošša.
Raisa Remšujeva muisteli käyntieh Šuomešša kešällä 2002, Uhtua-Seuran puhienjohtaja Paavo Ahavan kešäpaikalla Sammatissa. Hyö oltih šilloin vierahina Eeva Joenpellon (Paavon nuapuri) huvilalla järješšetyššä Kalevalan kiäntäjien arvotilaisuuvvešša, minne Kalevalašeuran Pekka Laakšonen oli vierahat kovonnun. Illan kuluos’s’a Paavo oli esitellyn Raisan ta ajatukšeh:
– Raisa vois kiäntyä Kalevalan šen alkukielellä vienakši, mitä vielä on vailla. Ajatuš šai šekavan vaštahoton, oša ymmärti, oša ei. Ajatuš ta ideja jiätih itämäh - vuosiksi…
Vuotena 2010 Pohjois-Viena-šeura esitti Karjalan Šivissyššeuralla (KŠŠ), jotta še alkais touhun Kalevala-eepossan toteuttamisekši vienankarjalan kielellä. KŠŠ:n hallitukšen tiijošša oli jo šilloin, jotta Raisa Remšujeva kiäntäy jo Kalevalua, vain työtä on hijaštan, toini Raisan ruatama pitkäaikani kiännöštyö, Uuvven Šanan kiäntämini vienankarjalakši.
KŠŠ:n puhienjohtaja Kari Kemppinen näkeyty Raisa Remšujevan kera 19.10.2011 hänen koissa Petroskoissa, konša hiän tovisti: ”ruakakiännöš” on valmis, nykykieliopin mukaset š-kirjaimien piällä olijat ”hatut” on pantu, vain šuuri kiännöštyö vuatiu vielä erähien šanojen ta šanontojen ošalta šelviteltävyä.
Vienankielini Kal’evala julkaistih (25.2.2015) ta šen kuštanti Karjalan Šivissyššeura ry, mi šamoin myöy kirjua.
Lahjotukšet
Uhtua-Seura ry on poliittisešti šitoutumatoin ta voittuo tavottelematoin šeura, mi kannattau vienankarjalaista kulttuurie ta perintehie šekä kaikella keinoin eistäy Uhtuon šeuvun väještön henkistä, yhteiskunnallista ta talouvellista hyvinvointie.
Uhtua-Seura ry ottau vastah lahjotukšie. Passipo avušta!