Kanšallismusejon aikakirjat kerrotah Uhtuon Issakkalašta kotosin ollehen kulkukauppiehan Mikko Haurisen vuotena 1893 löytänehen šattumalta Uhtuošta Keški-Kuittijärven Kaklalahen rantaäprähältä muah šortunehen honkan juurien alta koppalua kuvuajan muovaillun linturipukšen, kumpasen on arveltu olovan "permalaista tekotapua ". Löytäjä oli kulettan ripukšen Šuomeh ta myönyn šen Nivalašša eläjällä entisellä uhtuolaisella kauppiehalla V.Vuaralla. Tämän oli ollun tarkotuš näyttyä esinehtä kellänih asientuntijalla, vain ajanoloh še oli unohtun stolanloutah. Vuaran kouluo kävijä poika Yrjö oli šiitä kerran näyttän esinehtä toisella nivalalaisella koulupojalla Kustaa Vilkunalla. Myöhemmin arkeologijua opaštuja Vilkuna oli muistan korun "hirmut piirtehet" ta kiäntyn Vuaran puoleh työntyäkšeh esinehen Kansallismusejoh. Kauppieš Vuaralla oliki koru tallella ta niin hiän lahjotti šen musejolla vuotena 1927.
Istorijan hämärih on jiänyn tieto šiitä, mitein ripuš oli honkan juuren alla joutun. Keški-Kuitin šuvirannalla olovan Kaklalahen (Kaklalakši) arvellah kuiteinki olovan vanha elinpaikka, missä vuuvvelta 1905 olovien merkintöjen mukah oli vain yksi talo ta šiinä eli kymmenen henkie.
Hyvin šuurella tovennäkösyyvvellä Uhtuon vienošti helähtelijä lintu on omaperäsie piirtehie käsittäjä vienankarjalaisen taitovalajan käsistä lähteneh koru.
ŠUOMEN TAITOISTORIJA
Uhtuon lintu - Vienalaisuuvven kaunis symboli
Meččoripuš Uhtuolta 1050 - 1300-luku
Uhtuon ripuš kuvuau meččuo šiivet levälläh. Koruh on kiinnitetty nellä pientä linnunräpiläripusta ta kolme toisenmoista korissehripušta, mit koruo liikuttuaissa šuahah aikah helisövän iänen. Linnun piän ašento on melko luonnollini, šen šijah jalat on kuvattu ripukšen alapuolella melko jäykäšti etehpäin taivutetuiksi. Tämä kuvauštapa, šamoin kuin iče aihe on itäni, nš. permalaisen kulttuurin piirih kuuluva. Šen šijah linnun nisašša ta hännäššä olijat kašviaihiet ollah karjalaisie; šamoin piän ašento šamoin kuin linnun nisan ta kaklan käsittely ollah vierahie permalaisella taijolla. Uhtuon pronssiripukšešša on luultavašti pyritty kuvuamah lentäjyä lintuo mahollisimman realistisešti. Koruo on pietty karjalaisella alovehella, nimenomah mečäštäjäkulttuurin piirissä šyntynehenä. Kyšymykšeššä on aloveh, miltä ei tunneta nuoremman rautakauven kiinteitä muinaisjiännökšie, vain missä on epyälömättä kuiteinki elän puolikiintie pyyntikulttuuriväještyö, kumpasen kulttuurin olemukšešta ta tašošta voit šuaha viittehie vain minnih hajalöytöjen peruštehella.
LINNUŠTA LOGOKŠI
Kun Uhtuon Šeuvun Perišeurašta kevyällä 1999 luajittih Uhtua-Šeura ta šillä tuli tarvis esiintyö entistä enämmän julkisuuvvešša, annoin johtokunnalla ehotukšen logon aikahšuamisešta šeuran tarpehiksi. Mieleštäni ičeštäh šelvä aihe tunnukšen pohjakši oli Uhtuon lintu, min starinan olin kuullun jo opaššušaikoinani.
1950-luvun lopulla löyty Pohjolan Voima Oy:n Iijoen alajuokšulla Pahkakošella käynnissä olovalla voimalaitoštyömualla patorakennuštöijen aikana kivikautini elinpaikka, mitä tutkimah Musejovirašto työnši arkeologi Aarni Erä-Eskon. Työmuan hallinnošta vaštuavana jouvuin ruatamah hänen kera. Nyt, vuotena 1999 tohtori Erä-Esko eli nuapurinani Katajanokalla, minne oli ei ammuin muuttun Šuomenlinnašta. Hiän autto milma lisyämäh tietojani Uhtuon linnušta.
Hankin Musejoviraštolta luvan käyttyä lintumotiivie šeuran tunnukšena. Konša Kalevala-Koru valmisti ta möi Uhtuon linnušta kopijoituo koruo, kirjutin varovaisuuvven vuokši Kalevala-Korullaki ta kyšyin šiltäki luvan. Toimitušjohtaja Marja Ušvašalo anto šen, toivotti onnie ta työnši šamalla pronssisen linnunki, mi erähäššä myöhemmäššä vaihiešša mäni arpajaisvoittona hyväonnisella šeuran jäšenellä.
Kypšyttelin logo-kyšymyštä ta kiäntelin käsissäni Kalevala-Korun valmistamua lintuo. Pietyin šiih tulokšeh, jotta tämä aihe šopis kaunehešti šeuran tunnukšekši, vain ei sellaisenaan šemmosena. Lintuhan on kaklaket’t’ušta naisen rinnalla rippuja, lujašti tyylitelty koppalua muissuttava koru, min kaččoja näköy linnun šelkäpuolelta. Täštä kaččelukulmašta nähtynä paperilla painettu lintu litistyis melkein epämukavakši tal’l’amaisekši kuvijoksi. Poikkoh tulinki šiih tulokšeh, jotta logošša lintu pitäis olla kuvattuna profiilista. Šivušta nähty linnun kuva tuaš šemmosena jäis hahmoltah aivan liijan matalakši ta paššuais vielä vähemmän logokši kuin piältä päin kuvattu lintu.
Šentäh Uhtuon lintuo piti muutella, šäilyttyä perušaihe mahollisimman alkuperäsenä, vain šuaha koppalan "vartaluo", niin jotta še šivušta kačottuna näyttäis massiivisemmalta. Profilie pitäis šamoin noštua vähäšen pissymmäkši. Näin šyntyis šamanaikasešti mielikuva etehpäin tapahtuvašta liikkeheštä ta lentoh lähöššä olovašta linnušta. Linnun piä mieleštäni piti olla šuunnattuna oikiella.
Totesin kuiteinki jotta istorijallisešti arvokkahan aihien uuvveštahmuokkuamiseh tarvittais kokenut taitelija. Arvelin jotta tämmöni työ vuatiu korkien luokan ammattilaista, vain še šuattais šeuran rahavarat huomijohottuan tulla kovin kallehekši.
Tiesin Aarni Erä-Eskon perehtynehen istorijallisien aseijen ornamentiikkahki, olihan hiän ičeki piiruštan tämän teeman aiheita, mih kuuluttih eläinkuvijotki. Šyntyisköhän uuši lintu hänen käsistä, šuostuisko hiän? Tiijustelin Aarnilta varovašti, kenen voisin houkutella ruatamah työn mahollisimman asientuntovašti vain kuiteinki šopivalla hinnalla. Hiän šamašša ehotteli professori Erik Bruunie, kumpasella käški viijä tervehyisieh. Miehet oli eletty vuosikymmenie nuapurukšina Šuomenlinnašša.
Professori Bruunie tunnetah eturivin graafikkona, heraldikkona, poštimerkkijen ta paperirahojen piiruštajana, julistetaiteilijana šamoin kuin luontokappalehien, lintujenki kuvuajana graafisih keinoih. Hiän on šuunnitellut ta uuvvistan tunnettujenki yritykšien logoja. Kun myö kaikin kolme mieštä sattuma lisäkši olomah helsinkiläisie rotarija, rohkenin kirjuttamah šeuran nimissä Bruunilla. Hiän vaštasi olovan hyvin kiinnoštunehena aihiešta. Šopima šopuhinnašta, šain enšimmäiset luonnokšet, olima kirjasien vaihošša ta kehittelimä luonnokšie muutoman kuukauven ajan ajatukšieni pohjalta, kuni lopullini versijo oli pötkähtän näkyvih.
Käsitykšeni mukah Erik Bruun šuurella arvonannolla taiteilijan luovuutta käyttyän šuatto muokata annetusta aihiešta hyvin käyttökelposen logon.
Sammatissa šajekuušša 2008
Paavo Ahava