Uhtuon istorijan tuttuja ta tuntomattomie šivuja
» ARHIIVA
ULJANA TIKKANEN
Karjalan kanšallisešša arhiivašša perintehellisešti pietäh avonaisie luventoja, kumpasih voipi tulla joka halukaš. Tällä kertua luvento oli järješšetty 20. talvikuuta. Šen pitäjä, Kanšallisen arhiivan tietopalvelun piälikkö Jelena Usačova kerto Uhtuon kylän istorijašta.
Jelena Vitaljevna on Kalevalašta kotosin ta luvennon teemakši hiän oli valinnun Uhtuon istorijan 1920-luvulla. Šilloin Uhtuolla oli monta proplemua. Uhtuon šeuvulla1920-luvun alušša eli 13 tuhatta ihmistä, a vuotena 1926 šielä jäi vain yhekšäntuhatta. Monet ihmiset mäntih šilloin Šuomeh, oltih nälkävuuvvet.
– Šiih aikah Uhtuoh tuli äijän punašuomelaisie. Edvard Gylling oli halličukšen johtajana ta hiän maltto, jotta pitäy kehittyä piirie. Punašuomelaiset tultih Karjalah Šuomen kanšalaisšovan jälkeh, hyö ruattih Uhtuošša ta šilloin oli äijän mitä rakennettu ta luajittu, kerto Jelena Usačova.
Ennein 1920 vuotta Uhtuošša ei ollun tietä Kemih šuaten eikä ollun šähkyö, piti rakentua hallintorakennukšie. Nämä kyšymykšet oli ratkaistu. Karjalan halličukšešša varattih, jotta Uhtuošša alkau vielä yksi kapina ta kiinitettih tähä aloveheh erikoista huomijuo.
Ruokakyšymykšien ratkaisomista varoin oli peruššettu Pohjan pojat-järještö. Hyö tuotih Uhtuoh enšimmäini traktori ta ruvettih kašvattamah vil’l’ua, potakkua, nakrista, hoitamah karjua, heposie ta lehmie. Heilä onnistu šuaha hyvät šavot köyhiltä mailta.
Vielä yhtenä šuurena proplemana oli tien puuteh Kemistä Uhtuoh – šitä piti rakentua. Kemih oli voinun piäššä vain jokija myöten, a kevyällä ta šykyšyllä, konša alko rospuutta, kulkomini oli mahotointa.
– Tie piti rakentua ruttoh, šentäh ruatoloih tuotih Solovetskin leirien vankija. Vuotena 1929 uutta tietä myöten jo ajo enšimmäini auto, jatko kertomušta Jelena Vitaljevna.
Šuurta huomijuo kiinittäy niise ruoččilaisen inšenerin Edvard Mobergin elämä. Hiän johti šuurie rakentamisprojekti ja Uhtuošša, esimerkiksi: vesivoimala Uhut-jovella ta Keški- ta Yli-Kuitin välini kanava, mi yhisti Uhtuon ta Vuokkiniemen.
– Mobergista on eri tietoja. Kyllä hiän äijän mitä rakenti Uhtuoh, ka Uhtuon jälkeh hiän ruato Petroskoissa ta Aunukšešša. Hiän aina kyšy šuurempua palkkua ta vuote na 1933 kuiteski myöšty jälelläh Ruoččih, missä rupesi keryä mäh tietoja Karjalašta Šuomen ta Ruočin poliitikkoja varoin.
Kalevalan keškukšešša šeisojalla rakennukšella on Mobergin talon nimi. Ka asiepaperiloista löyvetyt tiijot kerrotah šiitä, jotta šen talon ra kentamista johti Tomas Valler. Tämän inšenerin kohtalo oli šurullini. Karkotukšien aikana hänen naini tapettih, a iče Tomas Valler oli vankittu, vain ammuttujen luvetteloista hänen nimie ei ole vielä löyvetty. Jelena Usačova šaneli šen ajan merkittävistä henkilöistä ta tapahukšista. Uhtuošša elämä oli kuumimmillah, oli järješšetty teatteri, piettih kilpailuja nuapurikylien kešen.
Luvento kiinitti kuuntelijien šuurta huomijuo. Monet keräytynyistä ollah kotosin Uhtuošta ili Kalevalašta. Tämmösie is torijallisie teemoja nyt vähän tutkitah. Kuin äijyä myö vielä emmä tiijä Karjalan istorijašta.
Uhutjoven vesivoimalan ruatajat. KUVAT: K ARJALAN K ANŠALLINI ARHIIVA
Kalevalan keškukšešša šeisojalla rakennukšella on Mobergin talon nimi.