Ajankohtaista
12.2.2014 Suomalais-ugrilaisten LAUCAT-telttaleiri Karjalassa
Ensi kesänä Karjalan tasavallassa pidetään kansainvälinen etnokulttuurinen foorumi. Sen osallistujat toimivat neljällä luovalla kentällä. Nuorille opetetaan kulttuurijohtamista ja alueen markkinointia.
Foorumin tarkoituksena on tukea Karjalan kielen kotia ja auttaa sen työntekijöitä toiminnan kehittämisessä.
Nuoret Suomesta, Virosta ja Venäjän suomalais-ugrilaisilta alueilta kokoontuvat ensi kesänä Karjalan tasavaltaan kansainväliseen etnokulttuuriseen foorumiin. Nuorten luova LAUCAT-hautomo pidetään Prääsän piirin Kinnermäen ja Vieljärven kylissä 29.kesäkuuta—4. heinäkuuta.
— Suomalais-ugrilainen tapahtuma sellaisessa muodossa järjestetään ensi kerran Karjalan alueella, kertoo Nuori Karjala -järjestön puheenjohtaja Alina Tšuburova.
Tapahtuma järjestetään telttaleirin muodossa. Nuorisofoorumissa toimii neljä luovaa kenttää. Kentät on omistettu etniselle tyylille, kulttuurijohtamiselle, alueen ja sen tuotteen edistämiselle sekä rahoituksen järjestämiselle. Työ kentällä koostuu teoreettisesta ja käytännöllisestä osasta.
— Kaikkien kenttien toiminnan tulokset voi seurata foorumin ensimmäisestä päivästä lähtien. Lopputulokset esitellään kuitenkin päivänä, jolloin foorumi päättyy, Tšuburova lisää.
Foorumin tarkoituksena on tukea Karjalan kielen kotia sekä auttaa sen työntekijöitä toiminnan kehittämisessä. Kotia rakennetaan nyt Vieljärvelle. Varoja sen rakentamiseen ovat kansalaisjärjestöt keräämässä yhteistyössä Karjalan tasavallan kulttuurilaitosten kanssa hyväntekeväisyystapahtumien aikana.
Foorumin tehtävä on laaja
Foorumin tuloksena ei ole pelkkä Karjalan kielen kodin tuki, vaan myös uudet tiedot, kyvyt ja käytännöt, jotka voivat olla hyödyllisiä jokaiselle tapahtuman osallistujalle.
Tapahtuman idea kuuluu Prääsän piirin ELÄMÄ-etnokulttuurikeskukselle ja sen johtajan virkaa toimittavalle Jekaterina Prohorovalle. Hän haluaa koota suomalais-ugrilaisia ja miettiä yhdessä Karjalan kielen kodin toiminnan suuntia.
— Sellainen tunnelma auttaa ihmisiä yhdistymään. Foorumi antaa myös mahdollisuuden tutustua karjalaiseen kylään, Prohorova sanoo.
Prohorovan mukaan tapahtuman laajempi tehtävä on kehittää suomalais-ugrilaisten alueiden kulttuuria ja kouluttaa nuoremman sukupolven edustajia.
Foorumin järjestäjät saavat hakemuksia joka päivä. Ne ovat jo tulleet Udmurtiasta, Marin tasavallasta, Petroskoista ja Karjalan tasavallan piireistä. Hakemukset voi lähettää maaliskuun ensimmäiseen päivään saakka osoitteeseen:
Foorumin pääjärjestäjinä ovat Prääsän piirin ELÄMÄ-etnokulttuurikeskus yhteistyössä Karjalan kielen koti -kansalaisjärjestön kanssa, Karjalan vapaaehtoisuuden kehittämiskeskuksen ja Nuori Karjala -järjestön kanssa. Tapahtumaa tukee Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö.
Karjalan vapaaehtoiset karjalan kielen tueksi
Karjalan vapaaehtoisuuden keskus auttaa etnokulttuurisen foorumin järjestämisessä. Sen johtajan Darja Makovetskajan mukaan keskuksella on paljon kokemusta. He osallistuivat sellaisiin foorumeihin kuten Ekoladoga, Petroglif ja Hyperborea.
— Sisällön kannalta LAUCAT on meille uusi, mutta mielenkiintoinen kokemus, Makovetskaja toteaa.
He tarttuivat ideaan karjalan kielen tukemisesta Maailman kesäuniversiadissa Kazanissa.
— Siellä vapaaehtoisemme huudahtivat, miksi he, Karjalan asukkaat, eivät osaa karjalan kieltä, mutta omaksuivat parin päivän aikana muutaman lauseen tataariksi.
Myöhemmin Prääsän piirin ELÄMÄÄ etnokulttuurikeskuksen johtajan virkaa toimittava Jekaterina Prohorova ehdotti, että he auttaisivat karjalan kielen kodin rakentamisessa.
Foorumiin osallistuu 25—30 vapaaehtoista. He auttavat telttaleirin pystyttämisessä, foorumin alueen kunnostamisessa, vieraiden vastaanottamisessa ja saattamisessa sekä opetuskenttien järjestämisessä.
LAUCAT- hautomon järjestelytoimikuntaan kuuluvat Olga Gokkojeva (vas.), Nadežda Kalmykova, Mihail Šutšev, Darja Makovetskaja, Jekaterina Prohorovaja Alina Tšuburova.
Lähde: Karjalan Sanomat, 12.2.2014
31.1.2014 Karjala - kieli, murre, paikka
Marja Torikka: KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 129
ISBN 952-5446-08-5, ISSN 0355-5437
Julkaisusta saat pika-apua karjalan kielen ja suomen kielen ns. karjalaismurteiden ongelmaan.
Klikkaa tästä ja lue lisää: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk129/
Karjalan kieli -asiasta lisää tietoa: http://www.uhtua.info/index.php/karjalan-kieli
29.1.2014 Taiteilijoiden Kalevala Venäjällä
Näyttely avataan Pietarissa 25. helmikuuta
Kalevalaseuran ja Suomen Pietarin instituutin hanke ”Taiteilijoiden Kalevala Venäjällä” tuo yleisön eteen venäläisten taiteilijoiden tulkintoja Kalevalasta. Hankkeessa on mukana seitsemän taiteilijaa: Igor Baranov, Natalia Egorova, Antonina Jufa, Aleksandr Novoselov, Sergei Terentjev, Tatjana Tšursinova ja Irina Zatulovskaja. Kalevalaseura on myöntänyt jokaiselle taiteilijalle tunnustuspalkinnon kiinnostuksesta tulkita Kalevalaa taiteen keinoin. Hankkeen ensimmäinen näyttely avataan Pietarissa 25. helmikuuta Kaupunkiveistosgalleriassa (Chernoretskij per., 2., metro: Pl. Aleksandra Nevskogo.) Kesäkuussa näyttely nähdään Viipurissa ja lokakuussa Petroskoissa. Vuonna 2015 se saapuu Suomeen.
Taiteilijoiden Kalevala Suomessa ja maailmalla”Taiteilijoiden Kalevala Venäjällä” jatkaa Kalevalaseuran vuonna 2009 käynnistämää ”Taiteilijoiden Kalevala” -hanketta, jossa kymmenen suomalaista kuvataiteilijaa ja kymmenen säveltäjää tekivät oman tulkintansa valitsemistaan Kalevalan runoista. Tämän jälkeen Kalevalaseura on yksin tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tilannut teoksia Kalevalaan sisältyvistä myyteistä erimaalaisilta taiteilijoilta.
Lisätiedot: Kalevalaseura Elina Lampela, tiedottaja, puh. 040 538 5216
27.01.2014 Karjalan kielen kurssi Helsingissä
122440KE Karjalan kieli, tutustumiskurssi A1.1
Paikka: Kalliolan kansalaisopisto, Sturenkatu 11
29.4. – 27.5., ti 17.00 – 19.15, (15 h), 64 euroa
Opettaja: Olga Karlova, FL, ilmoittautuminen viim. 21.4. www.kalliolankansalaisopisto.fi tai puh. 010 279 5080
Kurssilla käydään läpi vienankarjalan perusrakenteita, luetaan tekstejä ja keskustellaan. Samalla tutustutaan karjalan kielen murteisiin ja karjalaiseen kulttuuriin. Kurssin pohjana on opettajan monistemateriaali.?Aihepiirit: itsensä esittely ja kuvaileminen, arkipäivään kuuluvia perustilanteita, elämän kuvia nyky-Karjalasta. Rakenteet: verbityypit, verbin preesenstaivutus, nominien sijajärjestelmä.
KALLIOLAN KANSALAISOPISTO / Uhtua-Seura ry
22.1.2014 Santra ja puhuvat puut, dokumenttielokuva runolaulaja Santra Remsujevasta
Vain kaksi esitystä: perjantaina 31.1. klo 18 elokuvateatteri Maxim, Helsinki, lauantaina 1.2. klo 14 elokuvateatteri Kinopalatsi, Helsinki
Kun dokumentaristi Miia Tervo oli pieni, häntä alkoi vaivata tunne siitä, ettei hän ollut mistään kotoisin. Tehdäkseen lopun ikävästä mielikuvasta Tervo matkasi itärajan taakse etsimään henkisiä juuriaan. Karjalassa hän törmäsi iäkkääseen runonlaulaja Santra Remsujevaan, josta muodostui hänelle vuosien saatossa eräänlainen isoäidin korvike.
Santran haastatteluiden pohjalta syntyi arkistomateriaalia, animaatioita ja matkavideoita yhdistelevä runollinen kuvaus yksilön yrityksestä löytää oma paikkansa maailmassa. Miia Tervon aiemmat elokuvat Hylje (2005) ja Lumikko (2009) on palkittu moneen kertaan muun muassa Tampereen elokuvajuhlilla.
Viivi Pietiläinen
Lipputilaukset: www.finnkino.fi/docpoint